.

.

maanantai 26. kesäkuuta 2017

30 vuotta eikä suotta

Täytin toukokuussa 30-vuotta. Olen järjestänyt lukuisia pippaloita, mutta näitä kemuja en aikonut toteuttaa. Sen verran vie muuttokuviot energiaa, että juhlien järkkäilyt sai jäädä. Vai saiko sittenkään? Omalta osaltani kyllä, mutta jotain pääni menoksi oli yllätyksekseni suunniteltu. Tässä postauksessa hieman kuvakattausta kuluneesta toukokuun juhlimisesta.

Synttärit vol 1. Vähän huijasin! Ahdistus iski ja "viime hetkessä" halusin kuitenkin jollain tapaa juhlistaa synttäreitäni. Myönnettävä on, että aikani pohdiskelin josko joku olisi selkäni takana jotain järkännyt, mutta mitkään merkit eivät osoittaneet siihen suuntaan. Otin siis tapani mukaan ohjat omiin käsiini ja sovimme parhaan ystäväni kanssa menevämme dinnerille Kreikkalaiseen ja siitä katsomaan Burleskia. Ruoka ja seura oli loistavaa ja burleski virkistävää vaihtelua!




Synttärit vol 2. Äitini oli varannut pöydän ravintolasta. Tarkoitus oli juhlia oman perheen kesken, mutta paikalla meitä olikin yllättäen viitisentoista henkeä. Niin oli mukavaa, ettei kuviakaan oikein tullut otettua. Kuvassa vähän illan tunnelmaa ja päätteeksi upeat Kallaveden maisemat.



Yllätyksistä suurin oli taatusti synttäriaamun sähköpostiviesti. Niko soitti ja pyysi tulostamaan pari tiedostoa. Sähköpostin liitteet avatessani meinasin tipahtaa penkiltä, tulostettavaksi nimittäin tulivat lentoliput Barcelonaan. Olin puhunut Nikolle, että tekisipä hyvää päästä hetkeksi pois tästä muuttohärdellistä. Mutta ei minulle olisi tullut mieleenkään, että etenkään näin lähellä lähtöä (+säästösuunnitelmat huomioonottaen) miekkonen keksisi mitään tällaista. N oli alkanut puuhata tätä supermegaylläriä ystävieni kanssa hyvissä ajoin. Mikään helppo homma se ei ollut, sillä minun melko ruuhkaiseen kalenteriin piti sovittaa Barcelonassa asuvan ystäväni aikataulut ja kummitytön ristiäisetkin. Pisteet siitä!


Henkilön Johanna Koponen kuva.

Synttärit vol 3. Nämä kekkerit tulivat sen verran jälkijunassa synttäripäivääni nähden, että pakko myöntää, että puskista tuli. Ja Barcelona-yllätyksen jälkeen en todellakaan olisi osannut arvata, että tässä nyt enää mitään juhlittaisiin. Rakas mieheni oli puuhannut ystävien avustuksella ihanat kaverikekkerit. Aamulla minut haettiin aamupalapöydästä viettämään vähän tyttöjen aikaa, laitettiin nätiksi ja myöhemmin kotona odotti yllärinä iso kasa ystäviä, herkkuruokaa ja reilusti kuohuvaa. Olen niin onnellinen näistä kaikista tyypeistä!



Tämän kekkeröinnin päälle pitkä viikonloppu Barcelonassa (josta kerron myöhemmin lisää) ja kyllä, tunnen todellakin olevani uudella vuosikymmenellä :D. Nöyrin kiitos kaikille rakkaille ystävilleni sekä perheelle! Mitkään lahjat eivät päihitä fiilistä siitä, että on onnistunut saamaan parhaat ihmiset ympärilleen!