Koti Espanjassa

Kuva: Olaf Tausch

Lähtö lähenee! n. 3,5 kk päästä olemme jo Espanjan kodissa. Apuva!

Kuten aiemmin olen kertonut, ulkomaille muutosta on haaveiltu kauan. Vuosi sitten tunsin olevani risteyksessä. Nyt jos koskaan, ajattelin. Aloin puhua asiasta Nikolle aivan eri tasolla ja onneksi myös hän oli halukas muutokseen. Keskustelu ei ollut enää pelkkää unelmointia, vaan aloimme pohtia käytäntöä ja miettiä konkreettisia askelia kohti uutta ja jännittävää. Lapsi-ja koiraperheenä lähtö kun vaatii himpun enemmän suunnittelua (ja rahaa). Suunnitelmien edetessä tunsin heränneeni aivan uudella tavalla! Se lienee merkki siitä, että oikealla polulla ollaan. 

Uudelta asuinmaalta toivoimme enemmän valoa, lämpöä ja rennompaa elämänasennetta. Espanjasta olen haaveillut pienestä tytöstä ja siellä aiemmin työskennelleenä ja kieltä puhuvana valinta tuntui sopivalta. Kaupungiksi valikoitui Fuengirola Costa del Solilla lähinnä siellä olevan suomalaisen koulun vuoksi. Aurinkorannikon suomalainen koulu on yksityinen opinahjo, joka toimii Suomen opetushallituksen alaisena. Kohta 3.luokkalaisen sopeutuminen uuteen maahan ja ympäristöön on varmasti helpompaa, kun ihan kaikki elämän osa-alueet eivät heitä häränpyllyä. Poju on onneksi hyvin sopeutuvainen ja reipas kaveri odottaa jo innolla lähtöä.

Mussunen 3,5 vuotta sitten Fuengirolan Nälkäkadulla illastamassa

Muutama vuosi sitten kohteessa ensi kertaa käydessäni yllätyin. Fuengirola oli mainettaan reippaasti kivempi paikka. Mielikuva eläkeläisten ja runsaan suomalaisjoukon suosimasta rantakohteesta oli piirtynyt minunkin mieleeni. Suomalaisbaarit ja korvapuustit kun eivät olleet ihan sitä, mitä lomakohteeltani toivon... Toki erilaisten palveluiden tarjontaa paikkakunnalla suomenkielellä on pyöränkorjaajasta kiinteistövälitykseen, mutta Fuengirola on sen verran iso kaupunki, että suomalaisuus uppoaa paikkakunnalle siinä missä muutkin kulttuurit. Ja tarkemmin ajatellen, mikäs sen näppärämpää, jos halutessaan erilaisia palveluita saa myös omalla kielellään. Itse en törmännyt kovinkaan moneen oman maani kansalaiseen lomani aikana, vaikka kaupungin n. 77 500 asukkaan keskuudessa asusteleekin 4000-5000 suomalaista.

Fuengirolaisista (kevät 2012) 40 prosenttia on ulkomaalaisia. Costa del Solin alueella sanotaan asuvan noin 15 000–20 000 suomalaista pysyvästi eli se on yksi suurimpia suomalaissiirtokuntia maailmassa. Alue on kuitenkin suuri, Malagan provinssissa asuu liki 1,5 milj. asukasta, joten siihen nähden suomalaisia on vähän. Suomalaisasutusta on pääosin Nerjasta Nueva Andaluciaan, eli rannikolla n. 180 km matkalla. Pysyvien asukkaiden lisäksi suuri määrä suomalaisia lomailee alueella. Suomalaisten lukumäärästä alueella ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa. (Wikipedia 2017)

Churroja ja Feria-humua

Feriat olivat etenkin poikien mieleen

Koimme Fuengirolassa lokakuun Feriat ihastuttavine andalucialaisine perinneasuineen. 30*C lämpötila helli koko viikon ja kaupungin 8km mittainen rantaviiva tuli tutuksi. Ravintolatarjonta on runsas ja lähistön käyntikohteisiin on näppärä suunnistaa junalla. Malagaan huitaisee puolessa tunnissa ja kertalipun hinta on parin euron luokkaa. Kaupungissa näkyy paikallinen arki mukavasti ja turismi kulkee sen kanssa sujuvasti käsikädessä. 

Kodin löysimme jo parisen kuukautta sitten Facebookin Aurinkorannikon asunnot - ryhmän kautta. Jätin sivulle ilmoituksen ja minuun oltiin suoraan yhteydessä useammankin henkilön toimesta. Asunnoksemme valikoitui valoisa kolmio n. 1km päässä pojun koulusta. Asunnon sijainti vaikuttaa muutenkin täydelliseltä meille. Vierestä pääsee "landelle" päin lenkkeilemään ja rannalle on matkaa pari kilometriä. Muita valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat asunnon viihtyvyys, aurinkoinen parveke, kaunis suljettu piha-alue isolla uima-altaalla, autopaikka hallissa sekä varasto ja vieläpä mukava vuokranantaja. Myös ilmalämpöpumput ovat must, sillä lämmitystä/jäähdytystä tarvitaan ja patterilämmitys käy kalliiksi. Sähkön hinta on Espanjassa tuplahintaista Suomeen verrattuna. 

Näkymää uuden kodin parvekkeelta

Kirjoitan asumisesta ja laitan kuvia kodistamme lisää, kun olemme perillä. Kuten arvata saattaa, monta asiaa on vielä hoidettavana ennen muuttoa. Tällä hetkellä käynnissä on operaatio kirpputori, sillä kaapit täytyy saada tyhjennettyä ja matkakassaakin kerrytettyä. Mutta pikkuhiljaa hyvä tulee!

Minäkö YO-kirjoituksiin?!

Muuttoajatukset Espanjaan antoivat kimmokkeen jatkaa espanjankielen opiskelua ja reippaana tyttönä ilmoittauduin viime syksynä aikuislukion kursseille. Pari iltaa viikossa veivät hyvän siivun arjesta, mutta tavoitteet mielessä kävin sinnikkäästi tunneilla ja tein tehtäviä sen minkä ehdin. Meitä oli alle 10 hlön sekalainen seurakunta ylä-asteelaisesta tytöstä eläkkeelle jääneeseen pastoriin ja hauskaa oli. Ei ihan sitä, mitä lukion penkillä aikoinaan (vaikka kikatettiin sielläkin). Opettaja Hanne kannusti rennolla asenteellaan opiskelemaan omien resurssien mukaan. Oli piristävää ja ilahduttavaa tavata hänen tyyppinen "moderni" opettaja. Kun opiskelusta ei tarvinnut ottaa paineita, vapautti se mieltä keskittymään oikeasti oppimiseen stressaamisen sijaan.

Tavoitteet korkealla!

Kun opettaja ensimmäisen kerran mainitsi, että "kai te nyt kirjoittamaan menette keväällä?", naurahdin. Jatkoin opiskeluja oppimisen takia ja päätin jo syksyllä, että tästä en nyt ota paineita. Teen sen, minkä pystyn. Mutta sisäinen leijonani oli tietenkin eri mieltä. Kun kerran täällä ollaan, niin sama mennä loppuun asti.

Olen surkea pänttääjä ja kannoin asiasta stressiä viimeiset pari viikkoa. Viikonloppuisin on ollut sitä ja tätä ja viikolla aivotoiminta töiden jälkeen on melko rajallista. Kirjoituksia edeltävällä viikolla päätin, että nyt en stressaa. Valmistaudun kirjalliseen kokeeseen samoin kuin kuunteluosioonkin. Katsomalla Netflixistä espanjankielisiä ohjelmia.

Ei tämä nyt sentään ihan koko totuus ole. Pläräilin kielioppiasioita ja tein yhden vanhan yo-kokeenkin. Onneksi kielipohjani on hyvä, sillä olen käyttänyt kieltä enemmän kuin moni kokeen suorittava. Latinalainen musiikki pauhaa päivittäin ja kuubalaisten tanssinopettajien kanssa tulee hupateltua silloin tällöin. Some mahdollistaa chattailyt merten taa espanjankielisten ystävien kanssa.

Fiilistelyä (Pueblo Mijas)

Siellä sitä sitten taas istuttiin. 10 vuoden jälkeen eväsleivät  rasiassa ja lyijykynä kädessä. Seuraavalla viikolla opettaja lähetti maililla alustavat tulokset ja kertoi, että kokeesta pätkähtää L tai E. Oman arvioni mukaan todennäköisemmin E, mutta toivossa on hyvä elää. Tähänkin olen jo supertyytyväinen ja bileet on taatusti ansaittu ;)!