Kaikki valittavat joskus. Minäkin teen niin aivan varmasti, ainakin lähes joka päivä. Elämä ei voi olla pelkkää positiivista höttöä ja välillä ärsyttää ihan ilman syytäkin. Aina ei jaksa olla hymyileväinen ja ajatella asioita pelkästään positiiviselta kannalta. Joskus vaan ketuttaa ja niin pitääkin, eikä siitä pitäisi joutua potemaan huonoa omaatuntoa. Eihän elämässä olisi mitään kontrastia ilman huonompiakin päiviä ja onnistumiset sekä hyvät hetket tuntuisivat pliisuilta jos aina menisi tasaisen mukavasti.
On kuitenkin kaksi eri asiaa valittaa satunnaisesti kismittävistä asioista, kuin passiivisesti velloa samojen ongelmien kanssa kerta toisensa jälkeen ja vieläpä purkaa huonoa energiaa kanssaeläjiin. Usein tuntuu olevan niin, että on helpompi vain valittaa, tuntea pahaa oloa, kirota ja raivota. Nostaa kädet ylös ja olla ottamatta vastuuta omasta elämästään.
Kerron jotain, minkä sisäistäminen on helpottanut omaa elämääni suunnattomasti. Meillä kaikilla on avaimet omaan onneemme. Jos puoliso kohtelee huonosti - lähde. Jos työkaverin toiminta ärsyttää - mainitse asiasta rakentavasti. VAIN sinä olet vastuussa omasta elämästäsi. Eivät ne loputtomat tekosyyt, joita mielellä on tapana muodostaa.
"Ei puoliso vaihtamalla parane."
"No kun asunto on niin vaikea myydä."
"Ei se kuitenkaan ymmärrä."
Tule tietoiseksi mielesi liikkeistä ja huomioi, että voit vaikuttaa ajatuksiesi juoksuun. Sen sijaan, että annat mielesi vaeltaa ja luoda esteitä, rakenna ratkaisuja. Tämän jälkeen: toimi! Meni syteen tai saveen, voit ainakin olla ylpeä, että olet tehnyt kaikkesi tilanteen parantamiseksi.
Näin jossain lausahduksen: "Yritetään tanssia sambaa, vaikka rytmi on muuttunut jo aikaa sitten valssiksi [kuinka nerokasta!]." Joskus hyvältä tuntunut asia ei välttämättä palvele tämänhetkistä tilannetta. Kiva, kaikinpuolin "fiksu" työpaikka on saattanut alkaa tuntua ahdistavalta tai kauan rakastettu puoliso vieraalta. Totuus on, että ainoa pysyvä asia on muutos, ja joskus vaan kasvamme ulos ihmisistä, työpaikoista ja harrastuksista. Haaste on tunnistaa nämä raja-aidat ja vielä suurempi haaste ottaa ensiaskel uuteen ja vähän pelottavaankin.
Jos et kuitenkaan tunne olevasi valmis muutokseen, on sekin valinta. Siinä tapauksessa hyväksyt tilanteen/henkilön sellaisena kuin se on, mutta myös kannat vastuun valinnastasi. Ja hoksaatkos, tämä mitätöi oikeuden valittaa...mikä on mahtava juttu! Hyväksyminen vapauttaa ja voit valjastaa energian parempaan käyttöön. Ehkä jopa tulevaan muutokseen?
Muutos, mikä mahtava sana. Kaiken alku ja juuri, ylläpitävä, kantava ja eteenpäin vievä voima. Muutos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti